Kiertotalous on toimiva ratkaisu niin talouden kuin ilmastonmuutoksen haasteisiin. Ellen MacArthur Foundation -järjestön mukaan kiertotalous on järjestelmä, joka perustuu kolmeen suunnitteluperiaatteeseen: jätteiden ja saasteiden poistamiseen, tuotteiden ja materiaalien kierrättämiseen sekä ympäristön elvyttämiseen.
Suomessakin kiertotaloudesta halutaan luoda talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Ohjelmalla hallitus haluaa vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä. Yhteistyö niin valtion, kuntien ja eri toimijoiden välillä on tarpeen. Mutta mitä yritykset ja kuluttajat voivat tehdä?
Yritysten tulee käyttää materiaaleja uudelleen ja kierrättää mahdollisimman paljon hyödyntämällä olemassa olevia resursseja ja raaka-aineita kestävien vaihtoehtojen tarjoamiseksi. Haasteita tällä polulla voi olla kierrätysmateriaaliketju tai investoinnit sitä edistäviin teknologioihin, ja kaikkiaan lisäarvon luomisen yhtälön ratkaisu: kuinka luomme vähemmällä enemmän.
Terästeollisuudella on myös roolinsa maailmassa. Tällä hetkellä teräksen osuus maailman kasvihuonepäästöistä on 10 %. Väestön arvioidaan kasvavan, mikä johtaa kaupungistumisen ja energiankäytön lisääntymiseen. Samalla kasvaa myös teräksen kysyntä – niin yhteiskunnan kuin teollisuudenkin perusrakenteissa, liikenteessä ja kodinkoneissa.
Outokummulle kiertotalous on osa sen toimintaa – ruostumattoman teräksen kierrätysosuuden lisääminen on meille tehokkain yksittäinen tapa vähentää tuotantoprosessien ympäristövaikutuksia. Ruostumattoman teräksemme kierrätetyn materiaalin osuus oli viime vuonna jo 95 %, ja sen hiilijalanjälki on 75 % pienempi kuin toimialamme keskiarvo. Toki työtä on vielä tehtävänä, kuten esimerkiksi kierrätysasteen säilyttäminen korkealla muun muassa solmimalla sopimuksia kumppaneiden kanssa kierrätetyn romun saamiseksi.
Yrityksien tarjoamien tuotteiden ja palveluiden toisella puolella on asiakas, kuluttaja. Global Footprint Networkin mukaan maailman ylikulutuspäivä on viime vuodet pysytellyt heinä-elokuun vaihteessa. Suomessa ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna jo 12. huhtikuuta. Ylikulutuspäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. WWF Suomen mukaan me olemmekin maailman eniten kuluttavien joukossa ja kulutamme noin nelinkertaisesti sen, mikä olisi maapallon rajoissa kestävää.
Tämän suunnan kääntämiseen tarvitaan toki lainsäädäntöä, mutta myös jokaisella meillä on kuluttajinakin tehtävää. Kulutuspäätöksiä tehdessämme kannattaa harkita vuokrausta, vanhan korjausta tai uudelleen käyttöä, sekä valita vastuullisesti valmistettuja pitkäkestoisia tuotteita. Kestävät tuotteet ovatkin kustannustehokkaampia kuin lyhytikäiset tuotteet, mutta usein ne ovat myös arvokkaampia. Yksi näkökulma on myös se, että pitäisikö ei-kestävien tuotteiden hinta muodostua lainsäädännön avulla kalliimmaksi?
Mistä tunnistaa kestävä tuote? Yhtenä mittarina kestävästä tuotteesta toimii parhaiten tuotteen hiilijalanjälki ja materiaalin kierrätysaste. Kolmannen osapuolen verifiointi tuo uskottavuutta yrityksen vastuuluvuille. Euroopan komissio työstää parhaillaan lainsäädäntöä, joka toteutuessaan toisi vielä helpotusta kuluttajalle tuotteiden ympäristövaikutusten arvioimiseen. Ja hyötyjä luonnolle.
Outokumpu järjestää kesäkuun SuomiAreenassa kiertotalouteen liittyen tilaisuuden, jossa kiertotalouden edelläkävijäyritysten edustajat myös Fiskarsilta ja Kuusakoskelta keskustelevat, miten luopua kertakäyttökulttuurista. Mitä se vaatii, mitä luonnonvarojen optimoinnilla ja hyvin organisoidulla kierrätyksellä saadaan aikaan – ja mikä on yritysten ja kuluttajan rooli?
Keskustelu kestävästä kasvusta ja kulutuksesta on näinä aikoina elintärkeää, kunhan se konkretisoituu monen eri toimijan – ratkaisijoiden – tekoihin.
Julkaistu Kauppalehdessä 17.06.2024