Euroopan unioni on kriittisten raaka-aineiden osalta huolestuttavan riippuvainen tuonnista. Vuoden 2023 arvion mukaan 34:stä EU:n kannalta kriittisestä raaka-aineesta Kiina on suurin toimittaja 24:lle. Yli 90 % harvinaisista maametalleista jalostettiin viime vuonna Kiinassa, ja Kongon 19 kobolttikaivoksesta 17 on kiinalaisomistuksessa. Tämä tekee Euroopasta haavoittuvan niin geopoliittisesti kuin taloudellisesti.
EU onkin ryhtynyt toimiin. Vuonna 2023 esitelty kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös asettaa kunnianhimoiset tavoitteet vuoteen 2030 mennessä: vähintään 10 % louhinnasta, 40 % jalostuksesta ja 25 % kierrätyksestä tulisi tapahtua EU:n sisällä. Suomi on tässä kehityksessä keskiössä – kuusi EU:n nimeämistä strategisista hankkeista sijaitsee Suomessa.
Kuitenkin Suomen hallituksen kaavailemat muutokset kaivosmineraaliveroon, sähköveroon ja sähköistämistukeen uhkaavat heikentää maan houkuttelevuutta sijoituskohteena ja vaarantaa miljardiluokan investoinnit. Kolme suurta kaivosalan toimijaa – Outokumpu, Finnish Minerals Group ja Agnico Eagle Finland – esittävät ratkaisua, joka turvaisi vastuullisen kaivostoiminnan ja koko arvoketjun kehittämisen Suomessa.
Outokumpu: Kromi on kriittinen osa vihreää siirtymää
Outokumpu on vastuullisen ruostumattoman teräksen globaali johtaja ja Euroopan markkinajohtaja. Yhtiö valmistaa terästä 95-prosenttisesti kierrätysteräksestä, ja Tornion tuotantolaitos on yksi Euroopan suurimmista kierrätyskeskuksista. Ruostumattoman teräksen valmistukseen tarvitaan kromia – ja Outokummun Kemin kaivos on EU:n ainoa toiminnassa oleva kromikaivos.Kemin kaivoksen rooli on kriittinen paitsi EU:n omavaraisuuden ja huoltovarmuuden, myös ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Outokummun ferrokromituotannolla on alan pienin hiilijalanjälki, ja oman kromin ansiosta myös ruostumattoman teräksen valmistus on vähäpäästöisintä alalla.
”Jos joudumme jatkossa tuomaan kromia ulkomailta, koko arvoketjun päästöt kasvavat – mikä on ristiriidassa EU:n ilmastotavoitteiden kanssa. Uusi ehdotettu veromalli oikeanlaisella kaivoksessa tuotettavan kromirikasteen verotuksella toisi meille toimivan ratkaisun tulevaisuuteen kaivostoiminnan varmistamiseksi”, sanoo Martti Sassi, Outokummun ferrokromiliiketoiminnan johtaja.
Finnish Minerals Group: Suomi ei voi jäädä kehityksestä jälkeen
Finnish Minerals Groupin toimitusjohtaja Matti Hietanen muistuttaa, että muu maailma etsii jatkuvasti keinoja kehittää kaivostoimintaa – Suomi ei voi kulkea vastavirtaan.”Kaivostoiminta tuo hyötyjä suomalaisille: osaamista, työpaikkoja ja verotuloja. Teollisuudelle vero on kuitenkin kustannus, joka vähentää automaattisesti louhittavaa malmia.”
FMG:n mukaan hallituksen esittämät veromuutokset voisivat johtaa jopa kahden kolmasosan investointien peruuntumiseen. Terrafamen maksamat verot vastaisivat noin 10 % kaivostoiminnan toimintakustannuksista – mikä vaarantaisi kannattavan liiketoiminnan edellytykset.
Agnico Eagle Finland: Veromalli vaikuttaa suoraan aluetalouteen
Agnico Eagle Finlandin toiminta tuottaa vuosittain yli 100 miljoonan euron arvosta verotuloja ja synnyttää 3 400 työpaikkaa suoraan ja välillisesti. Yhtiön vaikutus koko maan tuotannon kokonaisarvoon on noin miljardi euroa, ja arvonlisäystä syntyy 430 miljoonaa euroa vuodessa.”Vaikutukset ovat suuria, mutta ne syntyvät vain kaivoksen operointivaiheen aikana. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että veroratkaisut tukevat toimintaedellytyksiä ja investointiympäristöä”, sanoo Agnico Eagle Finlandin toimitusjohtaja Jani Lösönen.
Nykyinen hallituksen esitys ei tue näitä tavoitteita – sen sijaan ehdotettu hybridimalli, jossa verotus perustuu osin nettotuloon ja osin kunnille maksettavaan rojaltiosuuteen, olisi tasapainoisempi ja vähemmän haitallinen.
Yhteinen ratkaisu: vastuullinen veromalli turvaa tulevaisuuden
Outokumpu, Finnish Minerals Group ja Agnico Eagle Finland tukevat teollisuuden ehdottamaa uutta veromallia, jossa kaivosveron painopiste siirtyisi tuloksen verottamiseen ja huomioisi kaivosten koko elinkaaren. Mallissa olisi kaksi osaa: kiinteä rojaltipohjainen osuus kunnille ja nettotuloon perustuva osuus valtiolle.Tämä malli mahdollistaisi vastuullisen kaivostoiminnan jatkumisen Suomessa, turvaisi työpaikat ja investoinnit sekä tukisi EU:n strategisia tavoitteita kriittisten raaka-aineiden omavaraisuudesta. Samalla se vahvistaisi Suomen asemaa kestävän teollisuuden edelläkävijänä – ei vain raaka-aineiden tuottajana, vaan koko arvoketjun rakentajana.